josta paljastui ihastuttava sininen
AITA JERSEY
Kangas on sileäpintaista joustavaa singletrikoota.
Kuosisuunnittelu PaaPii Design, Anniina Isokangas
Valmistettu yhteistyössä Käpysen kanssa.
Valmistettu Euroopassa.
No minulla oli kiiruita autohommissa, joten en oikein ennättänyt miettimäänkään mitä kankaasta tekisin. Saumanvarat ryhmään piti kumminkin aloitustilannekankaat laittaa ja minä nakkasin nämä.
Kaavaa en ollut edes ajatellut. Itselleni tahdoin, mutta kangaspala oli liian pieni yksistään peittämään minua, joten Kekkistä kaveriksi. Kekkiksestä en olekaan tehnyt vielä mitään...on ollut ompelujumi...tuon prinsessan mekon kanssa...se pitäisi olla kohta valmis, mutta....
Lopulta kun klo 21 jälkeen ennätin tarkastelemaan mitä tekisin, peittarissa oli kelta-oranssit langat, joten se sanelikin resorin ja vetoketjun värin....laiska ei vittinyt vaihtaa lankoja.... aluksi suunnittelin lepakkopaitaa, mutta olisin joutunut laittamaan korkealla resorilla...ei nyt tuntunut ajatuksenakaan hyvälle. Joten läväytin kankaat pöydälle ja aloin leikkomaan suoraan siten, että sain etukappaleeseen isomman palan Aitaa ja takakappaleelle jäi sitten vähemmän. Hihoihin halustani huolimatta ei Aitaa enää riittänyt. Harmittelin etten ollut pessyt oranssia Kekkistä, se olisi ollut ehkä parempi vaihto-ehto kuin tuo mustavalkoinen...no värjään jossain vaiheessa jonkun ukkelin tai annan olla vaan näin.
Nämä kuvatukset otti juniori perjantai-iltana :D
Vetoketjun ompelin Aidan ja Kekkiksen väliin etukappaleella. Naureskelin, että olisinhan minä voinut tehdä siitä feikki vetskarin, eli suoraan vaan kankaan päälle, mutta luonto ei antanut periksi, joten koltussa on avattava vetskari olkapäältä lähtemässä. Johan minä kuulin jo kaksimieleisen tarkoituksen vetoketjun avaamalle aukolle.No sitten lauantaina välähti päähäni, että kokeilen kuinka kuvaaminen onnistuu kännykällä ja ulkona peilin kautta....
Aika taiteellisia kuvatuksa .... kivasti sadepisarat antavat kuviin omaa tunnelmaansa ja hmm saivat minut pakenemaan sisälle, joten näihin kuviin nyt tyytyminen...
Kivaa oli tälläkin kertaa osallistua SavaWayhyn, se jotenkin saa veren kiertämään jännityksestä... koska ollaanhan kumminkin koneiden kanssa tekemisissä ja jos ne päättävät alkaa lakkoilemaan niin siihenhän ompelukset jää hyvästä tahdosta huolimatta.
Harmillisesti aika monta kangaspalasta on ns hukkunut, eli niistä ei ole tehty yhtään mitään... Toivottavasti ylläripusseja saamme jatkossakin. Minä ainakin tykkään, koska ne joissa olen ollut mukana ovat kaikki olleet sellaisia kankaita joita en ole tilannut. Osaa olisin kyllä halunnut, mutta kangasvuoret kotona ovat jarruttaneet nyt kankaiden hamstraamista. Yllärikankaassa on sekin hyvä puoli, että sen käyttää ompeluksiin perjantai-iltana klo 21 ja 23 välillä.
Kiitoksia Anniina Isokangas ja PaaPii :)






Hieno aita kekkispaita!
VastaaPoistaKiitoksia !
PoistaHuomaa kuinka laiskuus on ollut huipussaan ja kolttu ei ole silitysrautaanähnykään vaikka tarpeen olisikin :D